Meidän pääsiäinen ei nyt eroa normiviikonlopusta kovastikaan, huominen menee kyläillessä ja valmistautuessa kellojen siirtoon. Että inhoan koko touhua! Ja vielä enemmän nyt kun on lapset. Jaro saa jättää päiväunet huomenna väliin, että nukahtaisi yöunille aiemmin, ettei yht`äkkiä niiden aika olekin klo 23 tai jotain.
Sunnuntai menee toivottavasti perheen kesken touhuten, kun täällä kotonakin on jos jotakin puuhaa. ...Katselen tiskipöydän astiakasaa.... Meillä EI ole tiskikonetta. Muutimme tähän taloon kaksin, ja luulimme että kaksin tulemme asumaankin, eikä pienessä keittiössämme ole ilman konettakaan liikaa kaappitilaa, joten sitä ei keittiöremontissa hankittu. Nyt sille voisi ehkä olla käyttöä ;)
Maanantaina veljeni tulee kaatamaan pihastamme muutaman puun, saadaan polttopuita liiterin täytteeksi.
Eilen sain lasten kerhokuvat, ihan onnistuneita vaikka yhteiskuvassa ei juuri hymyilytä. Kuten kirjoitin, kiva saada vuosittain kuvat ipanoista.
Viime viikolla, juuri kuvauspäivänä, unohdin ottaa lääkkeeni.
Olin ajelemassa lasten kanssa kohti Jaron kerhoa, kun tajusin unohtaneeni aamulääkkeeni! Hyljinnänestolääkitys on aika ajallaan otettava lääke, ilman sitä kehoni hyökkää uuden sydämeni, eli vierasesineen, kimppuun. No, poika kerhoon kiireellä, ja minä Juulin kanssa takaisin kotiin, enkä myöhästynyt kovinkaan paljoa. Bensaa kyllä kului, mutta siitä viis.
Luulisi, että vahingosta viisastuisi, tai ainakin hiukan skarppaisi. Siis luulisi. Vaan ei. Lauantaina, istuessamme perheuinnin jälkeen kahviossa, noin klo 11.30, tajusin TAAS unohtaneeni ne aamupillerit.
Kun keskittyy oman navan sijasta muiden napoihin, etenkin alla metrin mittaisten, unohtuu moni "oma" asia, sen olen huomannut. Juulin syntymän jälkeen ei ole yksi tai kaksi kertaa, kun on tuntunut siltä, että kovalevy leikkaa kiinni ja pahasti.
Isä-ihminen ehdotti rahapussiin sijoitettavaa varalääkeliuskaa. Ei huono, ei.
Lapsemme laatikossa toivottavat oikein rauhallista pääsiäistä :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti