Ylläksen jälkeen arkeen

Reilun viikon reissu Ylläksellä taas ohitse ja arki menossa, siellä oli vielä talvi, tänne tulimme kevääseen. Mukavaa molemmissa.

Aina huvittaa, jos ei jopa ärsytä, kun ennen reissua kuulemme kommentit: " Mitä te siellä teette? " sekä "No onko siellä enää edes lunta?".

Tekemistä riittää, jopa silloin kun olimme vain kaksin, saati nyt kun on ipanat mukana. Sama päivärytmi suunnilleen reissussakin, mitä nyt muutama päiväuni jää väliin ( ja sen muuten huomaa!!!). Päivät loppuvat kesken, ei tekeminen. Ja sama sen lumen kanssa. Väki ja laskijat loppuvat ennen kuin pohjoisesta lumet sulavat.

Tänä vuonna oli lunta todella paljon, eikä mistään ollut vielä sulanut yhtään. Rinteissä ei ollut edes minun rakastamaa auringon sulattamaa lumisohjoa, vaan öiset pakkaset pitivät rinteet todella hyvässä kunnossa. Nyt vappuna siellä taitaa olla mahtavat, aurinkoiset ja lämpimät lautailukelit. Onnea vaan siellä vielä oleville :)

Lapset kokeilivat molemmat hiihtoa ja laskettelua suksilla, mutta taisi kaikista kivointa kuitenkin olla leikkiminen ja kiipeily leikkipaikoilla, kuten myös vesileikit Levin kylpylässä. Ja mökin ( heh, meidän vuokra"mökki" on 20 neliötä isompi kuin talomme kotona ;)) pihaan lumilinnan rakentaminen, sitä piti miltei yötä myöden päästä jatkamaan.

                                                   
                                                        Pienet hiihtäjät <3

Ja laskettelijat :) Jaro tuli isä-ihmisen kanssa Ylläksen huipulta alas asti, Juuli sai tyytyä pienempään mäkeen :)

                 Näkymiä Gondolista ja perhepotretti Kesängiltä, yksi nukkuu ja toinen ilmeilee ;)

            

                                                        Juuli kaapissa ;)

Nyt arkemme jatkuu täällä kotona, kerhoilua vielä kun sitä riittää, ja pihahommia. Trampan pystytys, haravointia, puusavottaa, leluja varastoon ja sieltä ulos....  Koetan päästä hiukan juoksuharjoituksia tekemään, kunhan en liikaa. Palauttavaa unta kun ei kahden pienen lapsen äidillä ihan liiaksi ole, ja sen huomasin jo 8).

Harjoittelua haittaa rintakehän kipukohtaukset :(. Siirtosydän ei kipuile, vaan luulen että rankani on niin kovin jumissa lasten kantamisesta, että kipuilee ihan sitä. Se sattuu!

Fysioterapeutilla käyn, ja ensi viikolla pääsen kunnon hierontaan, saa nähdä mitä auttaa. Venyttelyä olen taas aloitellut, sen mitä ehdin. Siirron jälkeen venyttelin joka ilta, varmaan tunnin, lasten jälkeen se jäi. Lasten nostelu kun loppuu, loppuu kipuilukin, viimeistään. Jos ei sitten joku neljän leikkauksen rautalangoista ole jossain hermossa kiinni.... ;). No, ei ole.

Meillä on vappuna Jaron nimipäivät, ortodoksisen kalenterin mukaan. Suklaakakun leivontaan ryhdymme lasten kanssa, kunhan haemme kaupasta tarvikkeet. Munkit ja muut ostamme valmiina, jos ostamme.

Jaro muuten selvisi hampaanpoistosta ilman jälkiseuraamuksia, ja äitikin on jo asian kanssa sinut ;).

                         Ipanat kotona, kruunun kerhossa tehnyt on kuningas!