Kontrollissa käyty

Maanantain sairaalareissu suoritettu, vaikka miltei olin menemättä, niin paljon jännitti. Ja se meni lopulta paremmin kuin osasin odottaa, vaikka jatko, eli rautatiputus, on vielä epävarmaa. Pääasia että sydämen tila oli ennallaan, vajaatoiminta-arvotkin samoissa lukemissa kuin toukokuussa :D

Meille piti tulla perhetyöntekijä, että isä-ihminen pääsisi lähtemään tuekseni, mutta suunnitelmat muuttuivat. Isä-ihminen jäi kotiin lasten kanssa, ja pääsi viemään Jaron kerhoon, minä lähdin vanhempieni kanssa ( ISO kiitos <3 ) kohti Tamperetta. Isäni tuli vastaanotolle mukaan, ajattelin sen hiukan muuttavan lääkärin käytöstä minua kohtaan, ja joko se tai jokin muu asia tai molemmat yhdessä auttoivat, ja kohtaaminen oli todella erilainen kuin vuosiin :)

Tosin jännitti niin, että oksetti. Siskoni avustuksella olin edellisenä iltana kirjoittanut ihan paperille ylös, mitä sanoisin aluksi. Etten ala hölöttää hermostuksissani mitä sattuu. Vaan en onneksi tarvinnutkaan paperia. Hölötin kyllä kaikenlaista helpotuksesta, kun välit tuntuivat lääkärin kanssa olevan kunnossa.

Sydämen ultrassa tilanne oli ennallaan, viime syksynä tehdyssä sepelvaltimokuvauksessa näkyi muutaman pienen suonen tukkeumaa, mitä kardiologini kommentoi ettei niin ole ollut. No, juuri luin facessa kuinka univaje vaikuttaa tukkeuttavasti noihin suoniin, että ihmettelen etteivät ne ole enemmänkin tukossa ;) Veriarvot olivat muut ok, paitsi se tipahtanut Hb. Hyljinnänestolääkkeen pitoisuus eli Tacro hiukan nousussa, mutta juuri tänään tuli sen uusi kontrolliverikoeaika, samoin kuin lisää rautakokeita.

Minun jaksamisestani kahden vilkkaan lapsen kanssa lääkärini tuntui olevan eniten huolissaan, ja muistutti, että terveetkin äidit väsyvät, saati minä. Hyvä muistutus silloin kun tuntuu, etten saa mitään aikaiseksi. Toki haluan pitää itseäni yhtä jaksavana, mutta ikääkin jo on ;)

Rautatiputus olisi sen jaksamiseni kannalta hyvä saada edes tämän vuoden puolella, mutta sen suhteen olen vielä hiukan skeptinen, uskon kun koen, vaan muuten oikein hyvä. Parasta se että sydämen vajaatoimintaa ei ole. Kaiken muun kyllä kestän :D

Isi toi Juulille uudet talvikumpparit, niitä on pidettävä jalassa, oli sitten sisällä tai ulkona ;)

Lapset askartelemaan, äiti tiskaamaan.... En ymmärrä miten AINA tuo tiskipöytä, hellan kansi sekä näkymättömiin jäävä puuhellan päällinen täyttyy astioista ennen kuin niille tehdään mitään.

Rakkaat, ihanat, kauniit lapseni <3 Aina en vain tiedä mitä milloinkin on meneillään ;)

                                  Joskus, hyvin harvoin, näin <3